Drytoolingia Kajaanissa

Eilen tuli kokeiltua taas yhtä uutta kiipeilyn osa-aluetta, nimittäin Drytoolingia. Suuntasimme Tuomaksen kanssa Kajaanin lähikalliolle, Rokalle, kopasemaan miltä moinen touhu tuntuu. Tuomaksella oli ennestään pikkuisen mixtakokemusta jääreitiltä Storalta ja minä olin sen verran että joskus astunu raudoilla kiven päälle Korolla. Joten untuvikkoja olimme molemmat.

Rokka. Kuva: Tuomas Lahti

Kallio oli kohtuu kuiva, eikä jäätäkään ollut kuin iha pari pientä nokaretta, joista nyt ei valitsemallemme linjalle mitään iloa ollut. Tai no toppi olis ollut, jos sinne asti olis pässyt! :P Lähdin innoissani ensimmäisenä yläköysittelemään. Ennakko-odotukseni oli, ettei se paljon jääkiipeilystä eroa, mutta eroaahan se tietenkin. Aivan täysin. Jääkiipeilyssä hakkujen paikat on aika simppeli löytää. Hyvän näköistä jäätä, anna paukkua! Kalliolla homma käykin sitten täysin kallion muotojen ehdoilla. Eikä muotojen tulkinta ja käyttö ole ollenkaan niikuin perus kalliokiipeilyssä. Pienet halkeamat toimivat hakun paikkoina hyvin, mutta vähänkään slouppaavat otteet eivät käsin kiipeilystä poiketen sitten ollenkaan. Välillä hakun paikkoja sai todellakin hakea ihan pitkän tovin. Ja usein hakut lipsuivat. Jäästä poiketen kivellä hoksasi nopeasti, ettei listalla olevan hakun varassa ole asiaa nousta kovin ylös, tai muuten hakku lipsahtaa.

Tarkkaa hakkuplacementin hakua.

Jalkojen käyttö oli taas tyypillisesti uuden tyylisestä kiipeilystä johtuen ihan yhtä epävarmaa kuin muissakin lajeissa aina aluksi. Raudoilla kivellä kikkaillessa tuntui, ettei luottoa ole ollenkaan. Mutta päivän edetessä luotto löytyi ja jalkoja oppi jo jotenkin käyttämään. Toppiin asti ei tosiaan tällä ensimmäisellä kerralla tarvinut nousta. Voimat loppui ja hyvät hakkuplacementit olivat yläosan osalta hakusessa. Ehkäpä ensikerralla sitten, kun alkupätkä on hallussa ja voimia säästyy paremmin yläosaan. :) Suunnittelimme vähän sellaista, että tätä draikkailua vois alkaa treenaamaan vaikka viikottain. Tähän kun ei säätila juurikaan vaikuta. Alkaa sitä voimaa tulla!

Pikku videopätkä draikkahommista.

Samalla reissulla tuli sitten avattua kalliokiipeilykausi ihan kiipeilytossuillakin. Kivi oli tosi kylmää ja paikoin märkää (etenkin kun olimme kuskanneet jääraudoilla lunta otteille). Lämpötila oli nollan paikkeilla ja loppuajasta alkoi sataa vähän lunta, mutta ei niin paljoa että se olisi häirinnyt. Kausi tuli avattua ja pari vetoa vedettyä kiipeilytossuilla. Tässä, kuten boulderissakin, huomasi tosi hyvin kehityksen viime kesästä. Vaikka sormia piti pysähtyä lämmittelemään moneen kertaan matkalla, ei otteissa roikkuminen ja sormien puhaltelu tuntunut missään vaiheesa raskaalta. Sama reitti viime kesänä oli ilman lämmittelyjäkin huomattavan paljon raskaampi! :) Tämäkin herättää toiveita ensi kesän suhteen!

Köysikauden avausta kiipeilytossuillakin.

- Juha

Boulderikausi auki Kajaanissakin!

Ympäri Suomen on kiirinyt jo pidemmän aikaa huhuja boulderi- ja kalliokiipeilykauden avauksista. Nyt homma saatiin käyntiin Kajaanissakin! Boulderikausi siis auki tällä päivämäärällä 12.3.2014. Vimpelinvaaran kivi on jo hyvässä kunnossa, vaikka paikoin vielä märkä onkin päällä olevan jään sulaessa. Hyvin pystyi kuitenkin hakemaan tuntumaa kiveen ja vähän pohjustamaan kesän projekteja! Odotin kiven olevan kylmä ja julma talven pehmentämille sormille, mutta mitä vielä! Sormia ei alkanut palella missään vaiheessa, eikä ihokaan auennut vaikka odotin karkean kiven tekevän neitseellisistä sorminahoista riekaleita.

Oli aika mahtavaa huomata talven sisäkiipeilyn tuoneen selkeätä kehitystä voimatasoihin ja tekniikaan! Vimpelin kivellä minulla on ollut useimmilla reiteillä ongelmallista saada edes persettä ylös patjalta, mutta nyt tällaisillakin reiteillä hanuri pomppasi ilmaan niin että heilahti! Vaikeat aloitusotteet tuntuivat nyt huomattavasti paremmilta kuin viime-, tai toissakesänä. Ihan mahtavaa! Näimpä uusia mahdollisuuksia projektointiin avautui useita. Alkavalta kaudelta (kunhan se kunnolla alkaa, talvessahan tässä vielä eletään) uskallan toivoa paljon! Toivottavasti vaan tulee hyvä kevät, kesä ja syksy säiden puolesta.

Nyt vaan kovaa treeniä sisällä, sekä ulkona aina säiden salliessa. Toivotaan nyt että aurinkoiset ja lämpimät kelit jatkuvat, vaikka nyt pakkasjaksoa lupaakin tulevaksi! ;)

- Juha

Hieman "raskaampi" viikko

3. juoksuviikko numeroin:

Juoksut: Lkm: 4 Aika: 5h 22min Matka: 56,9 km Energia: 3993 kcal

Kaikki lajit: Lkm: 15 Aika: 15h 33min Matka 73,1 km Energia: 8834 kcal

Viikon aktiivisuus: 1 päivää 11 tuntia aktiivista aikaa seurattu 125603 askelta laskettu 24510 kilokaloria poltettu

Statistiikka by: Polar Beat (Android) + Polar Loop

Juoksutreenini kolmanneksi viikoksi osui koulun hiihtoloma. Tämähän siis tarkoittaa sitä että aikaa harrastamiselle riittää! Niin, aikaa. Harmi ettei keho kestä niin paljon liikuntaa kuin pää tarvitsisi. Tähän tylsyyteen ja tekemisenpuutteeseen alkaa oikeasti  pää levitä... Onneksi parin viikon päästä vaihtuu jakso ja koulua on ainakin kurssimäärän perusteella aika pirusti.

Maanantain pk-lenkki oli ihan mukavaa perus letkuttelua. Vauhti oli kasvanut edellisviikosta sen verran että 75min aikana mittariin kertyi 14,5km juoksua. Polar Beat ohjelma tosin onnistui katkaisemaan trackauksen kesken kaiken. Jouduin koostamaan datan kahdesta eri "treenistä". Illasta kävin vielä kiipeilyreeneissä.

Maanantain Omegawave mittaukset. Jännästi kiipeilyn jälkeen arvot parani... Palauttavaa treeniä?

Keskiviikkona vuorossa oli vauhtikestävyyspäivä. Pari tuntia aamupalasmoothien (maca-jauheella piristettynä), pakuriteekahvin ja tietokoneen ääressä aikaa kulutettuni lähdin lenkille. Raskaampi vk-lenkki tuntui ajatuksena jo hieman epämukavuusalueelta ja niimpä en ollut hirveän innokas, mutta lenkille lähtö piristi kuitenkin. Alun pk-osuus meni mukavasti ja malttamattomana odottelin että pääsis juoksemaan eikä vaan matelemaan. Sitten kun kännykkä piippasi taskussa että on aika, niin vauhti kiihtyi. Sopivasti pieneen ylämäkeen. Aluksi tuntui taas tosi raskaalta, mutta parin kilometrin vk-vauhdin jälkeen alkoi keho sisäistää idean missä nyt mennään. Juoksu alkoi maistaa ja mieliala kohosi huikeasti! Pitäis aina muistaa, että ne ensimmäiset 5km on aina vähä raskasta, mutta sitten helpottaa :)

Keskiviikon Omegawave mittaukset. Raskaampi juoksu näkyykin jo jossain.

Torstaina piti olla lepopäivä, mutta tylsyys oli niin kova, että kävin illasta heittämässä pienen kävelylenkin.

Torstain Omegawave mittaukset. Kylläpäs kävelylenkki vaikutti kovasti!?

Perjantaina tarkoituksena oli herätä aikaisin ja tehdä kunnon treenipäivä. No en jaksanut nousta seiskalta, vaan venähti melkein ysiin. Aamulenkiksi suunniteltu pk-juoksukin venyi räntäsateen houkuttelemattomuuden vuoksi melkein puolille päivin. Lopulta kuitenkin tempaisin itteä niskasta ja eiku juoksemaan. Juoksu meni mukavaisti ja ohjelmaan kuuluvat 3x15s vedot oli hauskoja. Vedot tein kovaa, viimeisen täysiä. En tiedä onko idea tällainen, mutta vastoin parempaa tietoa mentii sit kunnolla kovaa. :)

Kengissäni on hännät, tai sit askellan "väärin"?

Juoksulenkin jälkeen oli suunnitelmissani lähteä käymään uimahallilla, mutta lähtö kävelemään räntäsateeseen venyi taas niin että olisin joutunut jo iltapäiväruuhkan armoille altaaseen, joten jäi väliin. Illalla oli kuitenkin kiipeilyreenit, joten ei perjantai ihan pelkästään laiskotteluksi mennyt. Perjantaina kiipesin kameralle kolme mukavan haastavaa ja raskasta reittiä boulderiseinällä. Video löytyy YouTube-kanavaltani. Muuten reeni oli kiipeilyllisesti kevyt, mutta aluksi vedin mukavat kahvakuulajumpat missä sai vähä sykittyä. :)

Perjantain Omegawave mittaukset.

Lauantaina oli vuorossa ohjelmoidun viikon ainut kävelylenkki. Maltoin kävellä hieman rauhallisemmin kuin yleensä ja Omegawavessakin tulokset pysytteli vihreällä. Illalla sain pitkällisen taistelun jälkeen piiskattua itteni reenaamaan myös painoilla. Tuli vedettyä ihan kiva 45min sessio kahvakuulan, painojen ja oman kehon painolla. Tämän jälkeen Omegawave näyttikin jo ihan kunnolla rasitustilaa. :)

Lauantain Omegawave mittaukset. Punttireeni tuntui yllättävän paljon.

Sunnuntai oli ajallisesti pitkäkestoisin treenien suhteen. Juoksulenkkinä oli pitkä kaksituntinen kevyttä pk-juoksua. Matkaa kertyi 18,11 km. Tämä pitkä, rauhallinen juoksu on minusta mukavin viikon lenkeistä. Saa lekutella rauhallista tahtiä pitkän aikaa, eikä homma tunnu yhtään raskaalta. Vahvasti mukavuusalueella kruisailua siis :) Treenin jälkeen mittauksessa yllätyin kyllä kovasti, ettei treeni näyttänyt vaikuttaneen juuri mitenkään. Arvot olivat muuttuneet ihan vähän, mutta vahvasti pysyteltiin vihreällä. Illalla kävellä käpyttelin taas kiipeilyreeneihin, jotka olivatkin melkoisen rennot. Paikalla oli minun lisäksi vain yksi kiipeilijä ja kevyen lämmittelyn jälkeen aloimme tekemään uusia reittejä. Eli kiipeilyllisesti sunnuntai oli hyvinkin palautteleva. Omegawave edelleen vihreällä.

Sunnuntain Omegawave mittaukset. Vihreällä pysytään vaikka ajallisesti tuli paljon reeniä. Hmm...

Ensimmäinen kova viikko on siis takana ja mukavalta tuntuu! Ainut negatiivisuus mitä tämä viikko toi tullessaan, niin sulalla asvaltilla juostessa alkaa säärissä tuntumaan kipua. Kipu tuntui tämän viikon aikana aina juoksun aluksi, mutta seuraavan viikon maanantaina (eilen) jo koko juoksun ajan. Vaikka yritän kyllä lämmitellä ja venytellä. Toivottavasti tämä ei ala vaivaamaan enempää.
Omegawaven mittaukset vähän ihmetyttää. Onko treenini sydämelle kuitenkin niin kevyttä, ettei raskaalta tuntuvina päivinäkään arvot notkahda kuin vähän matkaa oranssille, vai onko minulla vaan pumppu kunnossa? Pitäisi yrittää tehdä tässä jonakin päivänä ihan oikeasti kunnon kova treeni. Kävis vaikka juoksemassa, tekis kovan punttitreenin, uisi pari kilometria ja loppuun kunnon kiipeilytreenit. Luulis näkyvän jo jossakin!

Tässä postauksessa tulikin jo jotakin Omegawaveen liittyen, mutta tarkempia pohdintoja ja esittelyä tulossa kunhan olen saanut ainakin kuukauden käyttöä alle. Tällä hetkellä tunnelmat vielä vähän ristiriitaisia...

- Juha

Kaksi viikkoa juoksua takana

Ensimmäisten viikkojen ohjelma

Ensimmäiset kaksi viikkoa ohjelmallista puolimaratontreeniä takana. Fiilis treenien suhteen on tosi hyvä ja innostus korkealla. Kumpaakaan viikoista en ole tosin voinut treenata ihan täysin ohjelman mukaan, sillä viime viikonloppuna minulla kävi pientä lämpöä parin päivän ajan. Joten molempien viikkojen osalta jäi yksi juoksureeni välistä. Ekan viikon lenkeistä jäi sunnuntain pitkä kevyt pk. Toisen viikon osalta en halunnut jättää maanantain 75min kovempaa pk-lenkkiä väliin, joten muutin päiviä hieman ja väliin jäi 50min pk kiihdytyksineen.

Eka viikko: 32,1 km juoksua + 9,7 km kävelyä
Toka viikko: 41,9 km juoksua + 18,9 km kävelyä
Näiden lisäksi on toki myös kiipeilytreenit ja muu kävely paikasta toiseen.

Ensimmäinen aamumittaus 27.2. Vihreää näyttää

Päätin sitten kuitenkin panostaa hieman ja hankin Omegawaven tukemaan harjoittelua. En ole kerennyt käyttää sitä kuin vasta puoli viikkoa, mutta ainakaan mittausten mukaan juoksu, kävelyt ja kova kiipeilyreeni ei ole ollu sydämelle ja verenkiertojärjestelmälle kovakaan koitos. Esim tunnin juoksulenkki 2x15min vauhtikestävyysvetojen kans ja sen jälkeen pyörällä edestakaisin kulku 1h 43min kiipeilyreeneihin notkautti readyness arvoa vain yhden pykälän alas maksimista. Lähinnä treenin vaikutuksen huomaa vain stressi tason kohoamisesta, sekä adaptation reserves -arvon tippumisesta pari pykälää alle maksimiin. Mikäli nämä mittaukset pitää paikkansa, niin ainakin pumppu jaksaisi selkeästi kovempaakin treeniä. :) Lihasten väsyminen on sit eri asia. Pitää jatkaa tutkimuksia ja testailla kuinka paljon eri lihasryhmiä pitää päivän aikana rasittaa että mittaukset näyttäisi selkeää kuormitustilaa! (Testasin jo, että baari-ilta vetää mittarit kerrasta punaiselle... Ei kuulu siis sellaiset touhut minun treeniohjelmaan)
Kirjoittelen Omegawave kokemuksista myöhemmin ihan oman postauksen.

Seuraavien viikkojen ohjelma

Ensi viikolla ohjelmassa on hieman enempi juoksua ja toivottavasti ei mitään talviflunssaa tai muuta tule sotkemaan reenejä! Alkava viikko on hiihtoloma, mutta eipä näillä keleillä paljoa hiihdellä. Harmi kyllä. :( Jotain muuta tekemistä pitäisi koittaa keksiä. Uinti olisi hyvä lisä treeneihin.

- Juha